Kulttuurin vaikutusta on vaikea tunnistaa. Kirjailija David Foster Wallace kuvaa tätä hienosti klassikoksi muodostuneessa puheessaan.
Kaksi nuorta kalaa uiskentelevat huolettomasti kun heitä vastaan tulee vanhempi kala. Vanhempi kala nyökkää tervehdyksen ohi mennessään ja huikkaa — Huomenta pojat! Miltäs vesi tänään tuntuu? Kalat jatkavat matkaa. Hetken kuluttua nuoremmat kalat katsovat toisiinsa — Mikä hemmetin vesi?
Wallace tarkoittaa tällä juuri sitä, että meidän tapamme katsoa ja kokea maailma ympärillämme on meille niin itsestään selvä, ettemme huomaa, että se on vain yksi tapa, joka voisi olla myös toisin.
Pieni ajatuskoe tekee tämän kiusallisen selväksi
Kuvittele, että oletkin syntynyt Roomaan ennen ajanlaskun alkua. Olet saanut ajalle tyypillisen kasvatuksen ja koulutuksen. Olet oppinut syömään roomalaisia ruokia, seuraamaan paikallista viihdettä sekä elämään muutenkin kuin roomalainen.
Miten eri tavalla ajattelisit ja toimisit? Kauhistelisitko esimerkiksi gladiaattoriesitysten julmuuksia vai pitäisitkö niitä normaaleina? Entä mitä olisit mieltä orjuudesta tai vieraiden maiden valloittamisesta tai äänioikeudesta ja demokratiasta?
Entä miten olisi syvempien ajattelutapojesi laita: mikä olisi maailmankuvasi, moraalikäsityksesi ja uskonnolliset ajatuksesi? Entä mitä tavoittelisit elämässä?
Toisin sanoen: kuinka pitkälle voisit sanoa olevasi sama ihminen kuin olet nyt?
Me kyllä tiedämme intuitiivisesti, että sillä minkälaiseen ympäristöön me synnymme, on merkitystä sille, minkälaisiksi me kasvamme. Samaan aikaan haluamme kuitenkin ajatella, että päätämme itse minkälaisia me olemme. Tähän samaan tapaan meidän on vaikeaa hahmottaa kuinka paljon se, mihin aikaan ja paikkaan me olemme oikeasti syntyneet, vaikuttaa meissä juuri nyt.
Geenit selkeästi tekevät meistä ihmisinä biologisesti tietynlaisia, mutta siihen miten me ajattelemme ja toimimme vaikuttavat myös muut voimat. Näistä yksi merkittävimmistä juuri on meitä ympäröivä kulttuuri.
Se toimii Wallacen kertoman kalatarinan tapaan meille usein näkymättömänä uimavetenä tai ”keitinliemenä”, joka ympäröi meitä ja tartuttaa meihin omat mausteensa ja vaikutteensa. Geneettisesti saman ihmisen voisi syntymässään tiputtaa eri liemiin — Roomaan, Suomeen tai vaikkapa inuiittiheimoon — ja lopputulos olisi aina erilainen.
Kulttuuri vaikuttaa uskomattoman paljon siihen, miten me ajattelemme ja toimimme sekä siihen, minkälaisia ihmisiä me voimme sanoa olevamme. Niin työelämässä kuin elämässä muutoinkin.
Me emme todennäköisesti voi koskaan täysin vapautua kulttuurin vaikutuksesta, mutta me voimme opetella vahvemmin valitsemaan omat tapamme. Tähän on olemassa hyviä tiedostamiseen, ajatteluun ja toimintaan liittyviä työkaluja.
Kerron niistä lisää myöhemmin tässä blogissa.
